Liettua on maa Pohjois-Euroopassa. Kuvaus, ilmasto, ominaisuudet

2024 Kirjoittaja: Harold Hamphrey | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2023-12-17 10:13

Liettua on v altio, joka sijaitsee Euraasian mantereella, Euroopan pohjoisosassa. Se on yksi kolmesta B altian maasta ja rajoittuu Venäjän federaation Kaliningradin alueen, Latvian, Puolan ja Valko-Venäjän kanssa. Lännessä sitä pesee Itämeri. Osav altion pääkaupunki on Vilna.

Lyhyt kuvaus

Liettua on B altian maiden suurin maa. Sen pinta-ala on yli 65 tuhatta neliömetriä. km. Alueella mitattuna se on sijalla 123 maailmassa. Siellä on kolme pääkaupunkia: Vilna (pääkaupunki), Kaunas (väliaikainen pääkaupunki ja osav altion toiseksi tärkein kaupunki) ja Klaipeda (suurin satama).

Hallintoalueellisesti maa on jaettu 10 lääniin, joilla on paikallinen itsehallinto. Tänne rakennetaan Neuvostoliiton muodon rautatiet (leveys 1 520 mm), siellä on 4 lentokenttää ja satama. Julkinen liikenne kulkee kaupungeissa, myös johdinautot.

V altiorakenteen mukaan Liettua (Liettua) on maa, jota kutsutaan virallisesti LiettuaksiTasav alta on myös hallitusmuodoltaan parlamentaarinen. Tämän v altion päämies on presidentti, joka valitaan kansanäänestyksellä 5 vuoden toimikaudeksi. Parlamentti - Sejm, koostuu 141 virkamiehestä. Liettua on YK:n, Euroopan unionin ja Naton jäsen, lisäksi se kuuluu Schengen-alueeseen. Vuodesta 2015 lähtien maan kansalliseksi valuutaksi on tullut euro.

Historiatietoa

Liettuan nykyinen alue oli asuttu jo 10. vuosisadalla eKr. e. Muinaisista ajoista lähtien näillä mailla asuneet ihmiset harjoittivat karjankasvatusta, kalastusta ja maataloutta. Neoliittikaudella indoeurooppalaiset heimot, b alttit, saapuivat näihin paikkoihin.

Liettua syntyi v altiona jo XIII vuosisadalla. V altion muodostuminen tapahtui Liettuan suurruhtinaskunnan olemassaolon aikana. Kaupungit ja väestö alkoivat kasvaa, mikä laajensi merkittävästi ruhtinaskunnan aluetta.

1500-luvun puolivälissä Liettua, yhdistettynä Puolaan, muodostaa Itä-Euroopan suurimman v altion - Kansainyhteisön. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Liettua oli itsenäinen kuningaskunta useita vuosia, ja ennen toisen maailmansodan alkua siitä tuli osa Neuvostoliittoa, jossa se pysyi romahtamiseensa saakka.

Vilna on Liettuan pääkaupunki

Entisistä Neuvostoliiton tasavalloista Liettua oli ensimmäisten joukossa, joka saavutti Euroopan tason. Maalle, jonka pääkaupunki vuodesta 1939 lähtien on Vilna, on ominaista alhainen inflaatio - vain 1,2 prosenttia. Ja sen väestön elintasoa voidaan kutsua korkeaksi.

Muuten huomaat tämän heti Vilnassa käydessäsi. Se on Liettuan suurin kaupunki ja toiseksi suurin kaupunkiB altia, periksi Riikalle. Se sijaitsee osav altion kaakkoisosassa. Aikaisemmin nimeltään Vilna, Vilna, ja vuoteen 1939 asti se kuului Puolaan. Sen pinta-ala on tällä hetkellä yli 40 neliömetriä. km. Se on v altion tärkein talous-, kulttuuri-, liikenne- ja rahoituskeskus. Päätoimiala on matkailu. Kaupungissa toimii yli 50 tuhatta yritystä, 7 liikepankkia ja 10 ulkomaista konttoria.

Helpotusominaisuudet

Liettuan kohokuvio on tasainen, ja siinä on havaittavissa muinaisen jäätymisen jälkiä. Lähes 60 % alueesta on pelloille ja niityille, 30 % maasta on metsien peitossa. Osav altion kaakkoisosassa on korkein kohta - Aukštojas-kukkula (294 m). Osav altion alueella on monia jokia ja suita.

Liettua on maa, jossa on lähes 3000 järveä, joista suurin on Drysvyaty. Tämä säiliö, jonka pinta-ala on 45 neliömetriä. km, sijaitsee maan kaakkoisosassa, Zarasain alueen alueella. Suurin joki on Neman, joka toimii alajuoksussaan ehdollisena rajana Liettuan ja Kaliningradin alueen välillä.

Mitä tulee luonnonvaroihin, niitä ei käytännössä ole v altion alueella. Siellä on vain suuria rakennusmateriaaliesiintymiä - kalkkikiveä, savea ja kipsiä. Siellä on myös maanalaisia kivennäisvesilähteitä. 50-luvulla. öljykenttiä tutkittiin, mutta tähän päivään mennessä ne ovat vasta kehitteillä.

Ilmasto

Liettuan ilmasto on lauhkea mannermainen, merenranta-alueella merellinen. Tammikuun keskilämpötilat ovat -1 - -3 °С, heinäkuussa -17 - +17+19°С. Tällä alueella ei ole suuria vaihteluita. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 500-700 mm. Hyvin usein, mihin aikaan vuodesta tahansa, Liettualle on ominaista tihkusade. Tällaisiin päiviin liittyy sumua.

Atlantin ja Itämeren ilmamassoilla on suuri vaikutus ilmaston muodostumiseen. Täysin lämmin kesä kestää kaksi kuukautta - heinä- ja elokuussa. Tämä aika on suotuisa levätä ja toipua meri-ilman avulla.

Väestö

Liettua on maa, jossa asuu noin 3 miljoonaa ihmistä, joista 550 tuhatta on pääkaupungissa. Kansallisen koostumuksen mukaan 85 % on liettualaisia, 6,5 % puolalaisia, 6 % venäläisiä sekä valkovenäläisiä, ukrainalaisia, juutalaisia jne. Uskonnon mukaan noin 70 % maan asukkaista on katolilaisia, vain 5 % ortodokseja. muut uskovat olevansa ateisteja.

Maan virallinen kieli on liettua. Se on kotoisin suurimmalle osalle asukkaista, mutta monet kansalaiset ymmärtävät ja puhuvat venäjää hyvin.

Kulttuuri

Liettualaiset ovat hyvin ylpeitä kulttuuristaan, perinteistään ja identiteetistään. He onnistuivat säilyttämään vahvan yhteyden menneisyyteen, ja tämä näkyy maan nähtävyyksissä. V altion historia ulottuu useiden vuosisatojen taakse, jona aikana Liettuaan pystytettiin suuri määrä kirkkoja, temppeleitä, linnoja, luostareita ja muita arkkitehtonisia monumentteja.

Suosituimmat turistikohteet ovat: Pyhän Annan kirkko, Gediminasin torni, Kaunasin linna, Tykistölinnake. Fromluonnonnähtävyyksiä voidaan erottaa: Aukštaitijan kansallispuisto, Kuurin kynnäs, Kaunasin kasvitieteellinen puutarha.

Näin ainutlaatuinen Liettua (Liettua) on. Mistä muu alta löydät muinaisia rakenteita, ellei tästä B altian maasta?