Ferganan alue (Uzbekistan) sijaitsee kauniissa Ferghanan laaksossa. Tämä on yksi maan vanhimmista ja kauneimmista osista. On suuria muinaisia kaupunkeja ja pieniä kyliä, joissa on perinteinen elämäntapa. Ferganan alue edistää vakavasti v altion taloutta ja kiinnostaa merkittävästi matkailua.
Maantiede ja biologia
Uzbekistanin tasav alta sijaitsee Keski-Aasian keskustassa. Ferganan alue sijaitsee Ferganan laakson eteläosassa ja on yksi maan 13 aluehallinnollisesta alueesta. Sen pinta-ala on 68 km². Alue sijaitsee tasaisella alueella, jossa on hieman merenpinnan yläpuolella kaakkoon. Laaksoa edustavat kaikentyyppiset maisemat: sitä ympäröi Altain vuoristo, ja pohjoisosaa miehittää arot. Alueella on runsaasti vesivaroja. Vuorilta alas virtaavat joet muodostavat laajan vesiverkoston, joka kerääntyy Syrdarya-jokeen. Keski-Ferghana Reservoir tarjoaa lisävesivarannon.
Hyvä sijainti hedelmällisessälaakso tekee Ferganan alueen kasviston ja eläimistön maailmasta erittäin rikkaan. Täällä kasvaa monenlaisia kasveja. Pääosin kaikki kasvisto on kulttuuriperäistä, koska luonnollinen kasvillisuus on suolaisia niittyjä, joiden välissä on keitaita. Ihminen on kuitenkin tehnyt tästä maasta todellisen paratiisin. Eläinmaailma on myös erittäin mielenkiintoinen. Suurista eläimistä täällä voit tavata villisikoja, kettuja, susia. Mutta suurin lajien monimuotoisuus löytyy pienistä eläimistä ja linnuista.
Asutushistoria
Ferghanan alue alkoi asua 1-200-luvulla, kun useat turkkilaiset heimot alkoivat kehittää tätä aluetta. Vanhimmat arkeologien löytämät ihmisasutukset ovat kuitenkin peräisin 7-5-luvuilta eKr. Alueen alueelta löytyi kivityökaluja ja jäänteitä Selengurin alueen alueelta. Kaikkiaan tiedemiehet laskivat maan päälle 13 kulttuurikerrosta. Vuodesta 1709 lähtien Kokandin khanaatti perustettiin Ferganan alueen paikalle. Shahrukh Toinen ja hänen jälkeläisensä hallitsivat tätä maata laajentaen rajojaan naapuriv altioiden kustannuksella.
Vuonna 1821 v altaan nousi 12-vuotias Madali Khan, jonka hallituskaudella v altio laajensi merkittävästi omaisuuttaan ja vahvistui. Khanaatti oli erittäin vahva kokonaisuus ja piti v altaansa vuoteen 1842 asti, jolloin maat luovutettiin Kirgisian hallitsijalle. Näin hedelmällisen maan vallasta käytiin jatkuvasti intensiivistä taistelua sartsien vakiintuneiden ihmisten ja paimentolaiskipchakkien välillä. Maan päämiehet seurasivat jatkuvasti toisiaan. Alueen historia on täynnätraagisia jaksoja. Jatkuvat levottomuudet johtivat maan puolustuskyvyn heikkenemiseen, mikä johti siihen, että vallan kaappasi Bukharan emiiri, jonka Venäjän joukot voittivat 1800-luvun puolivälissä.
Venäjän ja Neuvostoliiton aika
Vuodesta 1855 lähtien Ferganan alue, joka oli aiemmin Turkestanin hallinnassa, on ollut sisäisten sotien tulessa. Khudoyar Khan, Bukharan kuvernööri Kokandissa, ei kyennyt säilyttämään v altaa kapinallisista heimoista ja joutui Venäjän joukkojen hyökkäyksen seurauksena vuonna 1868 hyväksymään Venäjän imperiumin kanssa tehdyn kauppasopimuksen ehdot. Nyt venäläiset ja kokandit saivat oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen, kauppaan, josta heidän piti maksaa 2,5 % veroa. Khudoyar Khan pysyi alueen kuvernöörinä. Vuonna 1875 Abdurahamn-Avtobachin johtamat kipchakit nostivat kapinan Khudoyarin v altaa vastaan, johon liittyivät paikalliset papistot ja Venäjän miehityksen vastustajat. Uudet noin 10 tuhannen hengen joukot tunkeutuivat venäläisille alisteisiin maihin, piirittivät Khojentin kaupungin ja juurtuivat Mahramin linnoitukseen.
22. elokuuta 1875 kenraali Kaufman armeijansa kanssa ajoi kapinalliset ulos linnoituksesta ja vangitsi Kokandin ja Margelanin. Maat olivat Venäjän keisarin alisteisia. Kuitenkin heti kun joukot lähtivät, levottomuudet puhkesivat uudelleen. Namanganin osastoa johtanut kenraali Skobelev kohteli ankarasti kapinallisia, ja koko Ferganan alueen alue liitettiin Venäjän v altioon. Skobelevistä tuli Ferganan alueen ensimmäinen kuvernööri. Venäjän vallankumouksen jälkeen neuvostov altatuli Uzbekistaniin. Vuonna 1924 toteutettiin hallintouudistus, ja Kokandin johtamasta alueesta tuli osa Uzbekistanin sosialistista tasav altaa. Vuonna 1938 muodostettiin uusi alueyksikkö - Ferganan alue. Neuvostoaikana alueella asui aktiivisesti venäläinen väestö, teollistuminen oli käynnissä ja infrastruktuuria rakennettiin.
Nykyinen tila
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Ferganan alue, jonka alueet vahvistuivat merkittävästi taloudellisesti, jäi osaksi Uzbekistania, joka julisti itsenäisyytensä vuonna 1991. Vuosina 1989-90 täällä tapahtui joukko yhteenottoja Kirgisian väestön kanssa, muuttoliike alkoi. Nykyään Ferganan alue on palaamassa alkuperäiseen elämäntapaansa. Teollinen komponentti väistää maatalouden perinteitä. Alueella, kuten muualla osav altiossa, ollaan palauttamassa muslimien tapoja ja elämäntapaa, vaikka siteet Venäjään eivät ole katkenneet. 25 itsenäisyyden vuoden aikana on solmittu uusia kulttuurisia ja taloudellisia siteitä. Ferganan alue ilmentää nykyään perinteisen Uzbekistanin alueen piirteitä.
Ilmasto
Ferganan laakso on ainutlaatuinen paikka. Kaikilta puolilta vuorten ympäröimänä sitä ympäröivät erityiset ilmasto-olosuhteet. Ei turhaan, että sitä kutsutaan Uzbekistanin helmeksi, koska täällä luodaan todella melkein ihanteelliset olosuhteet ihmiselämälle. Ferghanan alueella vallitsee jyrkästi mannermainen ilmasto, jossa on melko leudot talvet ja kuumat kesät. Talven keskilämpötilat ovat -3 astetta, kesällä -28.
Paikallisen ilmaston ainoa haittapuoli on voimakkaat tuulet, erityisesti keväällä, jotka kuivattavat maaperän, kuljettavat pois hedelmällisen kerroksen köyhdyttäen maata. Alueelle on ominaista myös vähäinen sademäärä, mutta maatalouden kosteustarpeet katetaan kastelulla vesivaroilla. Ferganan alueella on leudompi ilmasto kuin laakson naapurialueilla. Täällä sää on melko vakaa, vähän alttiina voimakkaille vaihteluille. Alueelle on muodostunut suotuisat olosuhteet monien lämpöä rakastavien viljelykasvien, kuten puuvillan, riisin ja teen, viljelylle.
Väestö
Ferganan alue (Uzbekistan) on melko tiheästi asuttu alue. Täällä asuu lähes kolmannes koko maan väestöstä. Sen tiheys on 450 ihmistä 1 km²: llä. Alueen etninen koostumus on monipuolinen. 82 % asukkaista on uzbekkeja. Muita kansallisuuksia edustavat pienet ryhmät: tadžikit - noin 4%, venäläiset - 2,6%, kazakstanit - 1%.
Virallinen kieli on uzbekki, vaikka alueen asukkaat puhuvat hyvin myös venäjää ja nuoret opiskelevat poikkeuksetta englantia. Virallinen uskonto, jota seuraa 95% väestöstä, on islam. Väestönkasvun dynamiikka alueella on 1-2 % vuodessa. Vähitellen keskimääräinen elinajanodote kasvaa, ja sen indikaattori on nykyään 70 vuotta. Ferganan alueen asukkaan keski-ikä on 23 vuotta. Väestö keskittyy nykyään yhä enemmän kaupunkeihin.
Talous
Ferganan alue on nykyään pääasiassa maatalousaluetta. Vaikka alueen pääkaupunki onmerkittävä talous- ja teollisuuskeskus. Täällä sijaitsee monia suuria kemian-, elintarvike-, kevyt- ja öljynjalostusteollisuuden yrityksiä. Se valmistaa varaosia, huonekaluja, lannoitteita, lasia, sementtiä ja monia muita tavaroita. Puuvillaa, riisiä ja karjaa kasvattavat maatalousyritykset antavat suuren panoksen alueen talouteen tarjoamalla paitsi kotimaisia tarpeita myös aktiivisesti kauppaa muiden v altioiden kanssa. Talouden kehitystä ja vakautta edistävät mineraalien louhinta: öljy, rikki, kaasu, kalkkikive, jotka ovat tärkeä vientituote.
Seudun läpi kulkee kehärautatie, joka yhdistää maan ja alueen suuret kaupungit. Radien kokonaispituus on 200 km.
Hallinnolliset jaostot ja kaupungit
Ferganan alue on jaettu 15 sumuun - hallintoalueisiin. Jokaista hallitsee hakimin nimittämä johtaja. Ferganan alueen (Uzbekistan) suuret kaupungit: Fergana, Kokand, Margilan, Kuvasay - ovat alueellisen alaisuudessa. Suurin osa alueen väestöstä on keskittynyt niihin.
Fergana
Ferganan alueen pääkaupunki on sen pääkaupunki. Nimen käännös persiasta - "monimuotoinen" - kertoo paljon tästä paikasta. Täällä asuu noin 350 tuhatta ihmistä eri kansallisuuksista. Kaupungin historia juontaa juurensa vuoteen 1876, jolloin näiden maiden venäläinen kuvernööri kenraali Skobelev perusti uuden pääkaupungin. Jonkin aikaa kaupunki jopa kantoi hänen nimeään. Tämä syntyhistoria heijastui ulkoiseenFerganan esiintyminen. Aluksi se rakennettiin eurooppalaistyylisillä rakennuksilla: upseerikokous, posti, kuvernöörin asuinpaikka, päämaja, teatteri, Aleksanteri Nevskin katedraali - kaikesta tästä tuli alku erityiselle, Keski-Aasialle epätyypilliselle kaupungille. Suunniteltu rakennus, jossa on suoria katuja, esiteltiin alun perin täällä.
Fergana koki nopeimman kasvunsa Neuvostoliiton aikana, varsinkin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin tänne rakennettiin suuri määrä teollisuusyrityksiä, avattiin korkeakouluja.
Tänään Ferghana on erittäin kaunis ja vihreä kaupunki. Täällä on paljon puutarhoja ja puistoja. Kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovat Officers House, entinen House of Officers - teatteri, katedraalin moskeija Jome Masjid, vanha linnoitus.
Kokand
Toinen suuri keskus on Kokandin kaupunki (Ferganan alue). Sen historia alkaa 5.-6. vuosisadalla. Muinaiset heimot asuivat täällä. Vuodesta 1709 lähtien kaupunki on ollut voimakkaan Kokand-khaanikunnan pääkaupunki. Edullinen sijainti Silkkitien varrella varmisti Kokandin kehityksen ja vaurauden, mikä houkutteli jatkuvasti hyökkääjiä. Kaupungin pitkä historia on sarja sotia ja hallitsijoiden muutoksia. Neuvostovallan perustamisesta lähtien kaupunki on ollut rauhallinen, ja Uzbekistanin itsenäisyysjulistuksen jälkeen se palaa kansallisille ja kulttuurisille juurilleen.
Kaupungissa asuu nykyään noin 260 tuhatta ihmistä. Täällä sijaitsevat suurimmat teollisuusyritykset kemian-, jalostus-,elintarvike- ja konepajateollisuudessa. Matkailuala kehittyy kaupungissa aktiivisesti: hotelleja rakennetaan, museoita avataan, infrastruktuuri kasvaa. Kokandin tärkeimmät nähtävyydet ovat Norbutabi Madrassah (1700-luvun loppu), Jomi-moskeija (1800) ja Khudoyar Khanin palatsi, joka rakennettiin vuonna 1871.
Margilan
Toinen alueen helmi - Ferganan alue, Margilan. Tätä muinaista kaupunkia kutsutaan silkin pääkaupungiksi. Historioitsijat ovat löytäneet tältä paik alta jälkiä ihmisasutusista jo 4.-3. vuosisadalla eKr. Kaupungin historia liittyy silkin tuotantoon ja kauppaan. Tänä päivänä täällä sijaitsee maan suurin silkkitehdas ja siellä näkyy eniten mulperipuita. Kaupungissa asuu noin 220 tuhatta ihmistä. Margilanin tärkeimmät nähtävyydet ovat Pir Siddikin muistomerkki (1700-luku), Said-Ahmad-Khoja madrasah (1800-luvulla) ja Yedgorlikin silkkitehdas.
