Uralin sivujoet: kuvaus

2024 Kirjoittaja: Harold Hamphrey | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2024-01-17 11:48

Seurue tekee kuninkaan ja sivujoet suuret joet. Ne täyttävät pääkanavan vedellä, muodostavat sen altaan ja rannikon. Niiden määrä voi vaihdella yhdestä useaan kymmeneen. Kaikki Uralin sivujoet ovat pituudeltaan sitä huonompia. Ne on jaettu keskenään virtaussuunnassa vasemmalle ja oikealle.

Ural

Uralin muinainen nimi on Yaik. Näin sitä kutsuttiin 15. tammikuuta 1775 asti, kunnes Venäjän keisarinna Katariina II nimesi joen uudelleen asetuksellaan. Syynä oli Pugatšovin kapina, jonka tukahdutuksen jälkeen monet alueen maantieteelliset nimet muutettiin, jotta kaikki maininta siitä poistuisi ihmisten muistista.

Joki on Euroopassa 3. sijalla pituudeltaan, vain Tonava ja Volga ovat edellä. Se on toiseksi suurin Kaspianmerta ruokkiva vesiv altimo. Uralin lähde sijaitsee Pyöreän kukkulan rinteessä (Ur altau Ridge, Bashkortostan) 637 metrin korkeudessa. Uralin ensimmäiset sivujoet - nimetön joki vasemmalla, oikealla Chagan (yksi suurimmista) virtaa alle kilometrin päässä lähteestä. Niiden kokonaismäärä on 82: 44 - oikea, 38 - vasen.

Pääkanavan pituus on 2428 kilometriä. Venäjällä se virtaa ensin Bashkortostanin alueen läpi, sitten Tšeljabinskin ja Orenburgin alueiden läpi. Lisäksi jälkimmäisessä Ural kulkee suurimman osan Venäjän reitistä, jonka pituus on 1164 km. Kazakstanissa se kuljettaa vesinsä Atyraun ja Länsi-Kazakstanin alueiden läpi 1082 kilometriä.

Altaan pinta-ala (itse joki, sen suisto, Uralin sivujoet, teko altaat) on 231 000 km2. Ylä-Ural muistuttaa matalaa (jopa 1,5 m) vuoristojokea, jonka leveys on jopa 80 metriä. Verkhne-Uralskista se saa tasaisen luonteen. Sitten Orskiin, joka kulkee kallioisten rantojen läpi, se on täynnä halkeamia. Joen oikean sivujoen jälkeen Sakmara rauhoittuu, saa leveän mutkaisen väylän tyynellä virtauksella.

Oikein

Jos katsot karttaa, joki näyttää kaarev alta puulta, jonka keskellä on paksuuntumaa ja lyhyet oksat. Useimpien sivujokien pituus on enintään 20 kilometriä. Ural-joen oikeat sivujoet, vaikka ne ylittävät vasen, ovat niitä huonompia kokonaisvesimäärän suhteen. Suuret joet sisältävät joet (pituus km):

• Guberlya – 111;
• Small Dogwood – 113;
• Irtek – 134;
• Tanalyk – 225;
• Chagan – 264;
• Big Dogwood – 172;
• Sakmara – 798.

Uralin suurin oikea sivujoki on Sakmara. Sen lisäksi, että joella on kunnollinen pituus, sillä on lukuisia toisen asteen sivujokia. Se virtaa melkein yhdensuuntaisesti pääkanavan kanssa. Sen yläjuoksu on ominaista vuoristojoille, joilla on korkeat jyrkät rannat, sen keski- ja alajuoksu muistuttavat leveää, rauhallista,tasainen joki.

Luettelo oikeasta sivujoesta:

sivujoen nimi	Yhtymä suulta (km)	Joen pituus (km)
Chagan (Shagan, Big Chagan)	793	264
Raja	885	80
Bykovka (Big Bull)	897	82
Embulatovka	901	82
Irtek	981	134
Kosh	1002	47
Iso Hammastikku	1192	16
Kamysh-Samarka	1202	26
Elshanka (Tokmakovka)	1229	18
Avaimet	1237	19
Ketju	1246	13
Kargalka (Big Kargalka)	1262	70
Sakmara	1286	798
Alabaytalka	1484	12
Elshanka	1518	15
Kuiva laakso	1531	12
Mechetka (Kukryak)	1541	19
Aksakalk	1555	18
Kuiva joki	1407	12
Neulominen	1436	28
Karalga	1558	21
Likainen 1.	1559	12
Pismyanka	1583	18
Elshanka	1596	17
Kinderla (Linnet)	1614	22
Kuiva joki	1622	22
Guberlya	1633	111
Tanalik	1827	225
Big Urtazymka	1885	87
Laiha	2002	81
Big Dogwood	2014	172
Yangelka	2091	73
Pieni koiranpuu	2172	113
Ruoste	2177	16
Yamskaya	2264	20
Yalshanka (Elshang)	2293	11
Karanelga	2316	13
Mindyak	2320	60
Pieni Tustu	2361	18
Tarlau	2376	11
Kurgash	2381	21
Birsya	2390	30
Baral	2398	21

vasen

Suurimmat vasemmat sivujoet ovat (pituus km):

• Zingeyka –102;
• Bolshaya Karaganka – 111;
• Urta-Burtya – 115;
• Gumbaika - 202;
• Big Kumak – 212;
• Rinta - 174;
• Tai - 332;
• Ilek – 623.

VasenUral-joen sivujoki - Ilek - on peräisin Mutodzhar-vuorilta (Etelä-Kazakstan). Joen lähellä on hyvin kehittynyt laakso, jossa on kaksi tulvaterassia, joissa on runsaasti lukuisia järviä ja kanavia. Altaan kokonaispinta-ala on 41300 km², vuotuinen veden virtausnopeus on noin 1500 m^{3, keskimääräinen vesivirtaama on 40 m³/s. Ilek on tyypillinen arojoki, jossa on voimakas kevättulva. V altavasta valuma-alueesta huolimatta Uralin suurin vasen sivujoki ei väitä olevansa runsain.}

Vasen sivujoet:

sivujoen nimi	Yhtymä suulta (km)	Joen pituus (km)
Nimetön	905	21
Solyanka (Jaxsy-Bourlue, Jaxy-Burlue)	924	51
Musta	1173	96
Hammastikku	1196	17
Krestovka	1221	19
Donguz	1251	95
Ilek	1085	623
Nimetön	1471	14
Berdyanka	1323	65
Burtya	1404	95
Urta-Burtya	1480	95
Tuzlukkol (Tuzluk-Kul)	1500	20
Karagashty	1514	13
Burly	1528	37
Nimetön	1557	13
Zhangyzagashsay (Dzhangyz-Agach-Say)	1569	12
Alimbet	1595	45
Nimetön	1629	12
Terekla (Kosagach)	1641	23
Shoshka (Cup)	1662	47
Huuta	1715	332
Big Kumak (Kuma, Kumak)	1733	212
Rinta (Suyndyk)	1828	174
Tashla	1847	31
Burle	1860	29
Alahanhi	1907	18
Keskihanhi	1916	15
Ylähanhi	1938	23
Big Karaganka (Karaganka)	1959	111
Syntinen	2018	10
Kuiva	2037	16
Zingeyka	2104	102
Gumbeika	2116	202
Kuiva joki	2136	31
Varkaat (Asche-Butak, Kara-Butak)	2217	26
Urlyada	2274	42
Kandybulak	2343	23

Käytä

Ural ei ole purjehduskelpoinen joki. Sen pääasiallinen käyttösuunta on matkailu ja kalastus. Uralin sivujoet eivät ole kauneuden ja kalojen esiintymisen suhteen huonompia kuin pääkanava, niissä luetaan lähes 30 lajia. Rannoille on rakennettu monia turistitukikohtia.

Joen muodostamat järvet herättävät luonnon ystävien huomionvirkistys. Kauniit hiekkarannat, tyyni vesi ja erinomainen kalastus tyydyttävät kaikki toiveet.

Magnitogorskin ja Khalilovin metallurgiset tehtaat käyttävät Uralin vesiä työssään. Iriklinskajan kylän lähelle rakennettiin vesivoimala. Maataloudessa sitä käytetään peltojen kasteluun.