Seurue tekee kuninkaan ja sivujoet suuret joet. Ne täyttävät pääkanavan vedellä, muodostavat sen altaan ja rannikon. Niiden määrä voi vaihdella yhdestä useaan kymmeneen. Kaikki Uralin sivujoet ovat pituudeltaan sitä huonompia. Ne on jaettu keskenään virtaussuunnassa vasemmalle ja oikealle.
Ural
Uralin muinainen nimi on Yaik. Näin sitä kutsuttiin 15. tammikuuta 1775 asti, kunnes Venäjän keisarinna Katariina II nimesi joen uudelleen asetuksellaan. Syynä oli Pugatšovin kapina, jonka tukahdutuksen jälkeen monet alueen maantieteelliset nimet muutettiin, jotta kaikki maininta siitä poistuisi ihmisten muistista.
Joki on Euroopassa 3. sijalla pituudeltaan, vain Tonava ja Volga ovat edellä. Se on toiseksi suurin Kaspianmerta ruokkiva vesiv altimo. Uralin lähde sijaitsee Pyöreän kukkulan rinteessä (Ur altau Ridge, Bashkortostan) 637 metrin korkeudessa. Uralin ensimmäiset sivujoet - nimetön joki vasemmalla, oikealla Chagan (yksi suurimmista) virtaa alle kilometrin päässä lähteestä. Niiden kokonaismäärä on 82: 44 - oikea, 38 - vasen.
Pääkanavan pituus on 2428 kilometriä. Venäjällä se virtaa ensin Bashkortostanin alueen läpi, sitten Tšeljabinskin ja Orenburgin alueiden läpi. Lisäksi jälkimmäisessä Ural kulkee suurimman osan Venäjän reitistä, jonka pituus on 1164 km. Kazakstanissa se kuljettaa vesinsä Atyraun ja Länsi-Kazakstanin alueiden läpi 1082 kilometriä.
Altaan pinta-ala (itse joki, sen suisto, Uralin sivujoet, teko altaat) on 231 000 km2. Ylä-Ural muistuttaa matalaa (jopa 1,5 m) vuoristojokea, jonka leveys on jopa 80 metriä. Verkhne-Uralskista se saa tasaisen luonteen. Sitten Orskiin, joka kulkee kallioisten rantojen läpi, se on täynnä halkeamia. Joen oikean sivujoen jälkeen Sakmara rauhoittuu, saa leveän mutkaisen väylän tyynellä virtauksella.
Oikein
Jos katsot karttaa, joki näyttää kaarev alta puulta, jonka keskellä on paksuuntumaa ja lyhyet oksat. Useimpien sivujokien pituus on enintään 20 kilometriä. Ural-joen oikeat sivujoet, vaikka ne ylittävät vasen, ovat niitä huonompia kokonaisvesimäärän suhteen. Suuret joet sisältävät joet (pituus km):
- Guberlya – 111;
- Small Dogwood – 113;
- Irtek – 134;
- Tanalyk – 225;
- Chagan – 264;
- Big Dogwood – 172;
- Sakmara – 798.
Uralin suurin oikea sivujoki on Sakmara. Sen lisäksi, että joella on kunnollinen pituus, sillä on lukuisia toisen asteen sivujokia. Se virtaa melkein yhdensuuntaisesti pääkanavan kanssa. Sen yläjuoksu on ominaista vuoristojoille, joilla on korkeat jyrkät rannat, sen keski- ja alajuoksu muistuttavat leveää, rauhallista,tasainen joki.
Luettelo oikeasta sivujoesta:
| sivujoen nimi | Yhtymä suulta (km) | Joen pituus (km) |
| Chagan (Shagan, Big Chagan) | 793 | 264 |
| Raja | 885 | 80 |
| Bykovka (Big Bull) | 897 | 82 |
| Embulatovka | 901 | 82 |
| Irtek | 981 | 134 |
| Kosh | 1002 | 47 |
| Iso Hammastikku | 1192 | 16 |
| Kamysh-Samarka | 1202 | 26 |
| Elshanka (Tokmakovka) | 1229 | 18 |
| Avaimet | 1237 | 19 |
| Ketju | 1246 | 13 |
| Kargalka (Big Kargalka) | 1262 | 70 |
| Sakmara | 1286 | 798 |
| Alabaytalka | 1484 | 12 |
| Elshanka | 1518 | 15 |
| Kuiva laakso | 1531 | 12 |
| Mechetka (Kukryak) | 1541 | 19 |
| Aksakalk | 1555 | 18 |
| Kuiva joki | 1407 | 12 |
| Neulominen | 1436 | 28 |
|
Karalga |
1558 | 21 |
| Likainen 1. | 1559 | 12 |
| Pismyanka | 1583 | 18 |
| Elshanka | 1596 | 17 |
| Kinderla (Linnet) | 1614 | 22 |
| Kuiva joki | 1622 | 22 |
| Guberlya | 1633 | 111 |
| Tanalik | 1827 | 225 |
| Big Urtazymka | 1885 | 87 |
| Laiha | 2002 | 81 |
| Big Dogwood | 2014 | 172 |
| Yangelka | 2091 | 73 |
| Pieni koiranpuu | 2172 | 113 |
| Ruoste | 2177 | 16 |
| Yamskaya | 2264 | 20 |
| Yalshanka (Elshang) | 2293 | 11 |
| Karanelga | 2316 | 13 |
| Mindyak | 2320 | 60 |
| Pieni Tustu | 2361 | 18 |
| Tarlau | 2376 | 11 |
| Kurgash | 2381 | 21 |
| Birsya | 2390 | 30 |
| Baral | 2398 | 21 |
vasen
Suurimmat vasemmat sivujoet ovat (pituus km):
- Zingeyka –102;
- Bolshaya Karaganka – 111;
- Urta-Burtya – 115;
- Gumbaika - 202;
- Big Kumak – 212;
- Rinta - 174;
- Tai - 332;
- Ilek – 623.
VasenUral-joen sivujoki - Ilek - on peräisin Mutodzhar-vuorilta (Etelä-Kazakstan). Joen lähellä on hyvin kehittynyt laakso, jossa on kaksi tulvaterassia, joissa on runsaasti lukuisia järviä ja kanavia. Altaan kokonaispinta-ala on 41300 km2, vuotuinen veden virtausnopeus on noin 1500 m3, keskimääräinen vesivirtaama on 40 m³/s. Ilek on tyypillinen arojoki, jossa on voimakas kevättulva. V altavasta valuma-alueesta huolimatta Uralin suurin vasen sivujoki ei väitä olevansa runsain.
Vasen sivujoet:
| sivujoen nimi | Yhtymä suulta (km) | Joen pituus (km) |
| Nimetön | 905 | 21 |
| Solyanka (Jaxsy-Bourlue, Jaxy-Burlue) | 924 | 51 |
| Musta | 1173 | 96 |
| Hammastikku | 1196 | 17 |
| Krestovka | 1221 | 19 |
| Donguz | 1251 | 95 |
| Ilek | 1085 | 623 |
| Nimetön | 1471 | 14 |
| Berdyanka | 1323 | 65 |
| Burtya | 1404 | 95 |
| Urta-Burtya | 1480 | 95 |
| Tuzlukkol (Tuzluk-Kul) | 1500 | 20 |
| Karagashty | 1514 | 13 |
| Burly | 1528 | 37 |
| Nimetön | 1557 | 13 |
| Zhangyzagashsay (Dzhangyz-Agach-Say) | 1569 | 12 |
| Alimbet | 1595 | 45 |
| Nimetön | 1629 | 12 |
| Terekla (Kosagach) | 1641 | 23 |
| Shoshka (Cup) | 1662 | 47 |
| Huuta | 1715 | 332 |
| Big Kumak (Kuma, Kumak) | 1733 | 212 |
| Rinta (Suyndyk) | 1828 | 174 |
| Tashla | 1847 | 31 |
| Burle | 1860 | 29 |
| Alahanhi | 1907 | 18 |
| Keskihanhi | 1916 | 15 |
| Ylähanhi | 1938 | 23 |
| Big Karaganka (Karaganka) | 1959 | 111 |
| Syntinen | 2018 | 10 |
| Kuiva | 2037 | 16 |
| Zingeyka | 2104 | 102 |
| Gumbeika | 2116 | 202 |
| Kuiva joki | 2136 | 31 |
| Varkaat (Asche-Butak, Kara-Butak) | 2217 | 26 |
| Urlyada | 2274 | 42 |
| Kandybulak | 2343 | 23 |
Käytä
Ural ei ole purjehduskelpoinen joki. Sen pääasiallinen käyttösuunta on matkailu ja kalastus. Uralin sivujoet eivät ole kauneuden ja kalojen esiintymisen suhteen huonompia kuin pääkanava, niissä luetaan lähes 30 lajia. Rannoille on rakennettu monia turistitukikohtia.
Joen muodostamat järvet herättävät luonnon ystävien huomionvirkistys. Kauniit hiekkarannat, tyyni vesi ja erinomainen kalastus tyydyttävät kaikki toiveet.
Magnitogorskin ja Khalilovin metallurgiset tehtaat käyttävät Uralin vesiä työssään. Iriklinskajan kylän lähelle rakennettiin vesivoimala. Maataloudessa sitä käytetään peltojen kasteluun.
